perjantai 29. tammikuuta 2016

I love Ozzie

Heippojen sanominen ei ole ikinä helppoa, vaikka ne sanottaisiin vain siksi aikaa, kunnes taas tavataan. Maanantaina mä sanoin heipat mun kahdelle ystävälleni Saaralle ja Tiialle, joita en välttämättä olisi tavannut ilman Australiaa. Likat on ihan mahtavia tyyppejä, joiden kanssa oon saanut olla oma hölmö itseni alusta lähtien. Kauaa me ei olla tunnettu, mutta paljon me ollaan silti jaettu. Saara on mun hostperheen edellinen au pair, joka jäi Tiian kanssa tänne farmitöihin lastenhoitohommien jälkeen. Me ollaan pidetty tiiviisti yhteyttä ja nähty muutamia kertoja, kun tytöt ovat eksyneet Brisbanen lähettyville. Tällä kertaa me oltiin sovittu aikaiset illallistreffit ennen likkojen lentoa Cairnsiin ja sieltä muutaman päivän päästä kohti Aasiaa. Kolmenkymmenen asteen helle pisti mut hiukan huokailemaan autossa, jossa ilmastointilaitteena toimii ikkunat. Mää punasin kuulkaas ihan huuletkin ja kiharsin tukkaa, mutta näky hikisen automatkan jälkeen ei ollut enää samanlainen kuin kotoa lähtiessäni. Tiia kuitenkin huomasi mun pari jäljelle jäänyttä kiehkuraa eli ei mennyt työ ihan hukkaan. :) Me käytiin tyttöjen kanssa syömässä ja juoruiltiin kuukauden takaisista asioita, jonka jälkeen saatoin ne mun pikkukipollani lentokentälle. Nyt toivon, että ne saa enemmän ja vähemmän onnistuneiden farmihommien jälkeen vihdoinkin vaan relata auringon alla ja juoda Mojitoja. 

Tiia ja Saara ja muutama laukku odottamassa lentoa kohti uusia seikkailuja. 

Myös mun muutama muukin ystävä on lähdössä Brisbanesta. Eipä siis auta muu kuin etsiä uusia , jottei tarvitse viikonloppuisin yksin möllöttää. Toisinaan nautin kyllä siitäkin. Viime lauantaiksi sovinkin juoksutreffit Chileläisen Fransiscan kanssa. Me tavattiin Dayborosta noin puolentunnin ajomatkan päässä Warnes Lakesilla, jossa järjestettiin tulevan Australia Dayn kunniaksi parkrun -juoksu aussiteemalla. Parkrun on juoksutapahtuma, joka järjestetään lauantaisin eri puolilla Brisbanea seiskalta aamulla. Tapahtumaa järjestetään myös muualla Autraliassa sekä ympäri maailmaa. Jos kiinnostaa, käypääkä kurkkaamassa parkrun.com. Viiden kilometrin matkan voi juosta, kävellä tai vaikka hölkkäillä lastenrattaiden kanssa. Ja mikä parasta; tapahtuma on ilmainen ja jokaiselta rekisteröityneeltä juoksijalta mitataan myös aika. Ihan mahtavaa! Toivottavasti tämmösiä juoksutapahtumia saataisiin järjestettyä Suomessakin ja näin innostettua kaikkia liikkumaan. Mä innostuin tästä ideasta jo heti alussa tänne tullessani ja rekisteröidyinkin juoksijaksi. Enpä vain ennen viime lauantaita ollut saanut aikaiseksi tai uskaltanut lähteä parkrunia kokeilemaan. Tapahtumassa oli mukana niin lapsia kuin aikuisia ja osallistujia lähes parisataa. Ja aussiteeman mukaisesti juoksun jälkeen oli vielä tiedossa grillailua. Enpä ole tainnut ennen syödä lenkin jälkeen palauttavana huikopalana grillimakkaraa ja vieläpä ennen kahdeksaa aamulla. Tapahtumasta jäi tosi hyvä fiilis ja aion kyllä haastaa itseni aikaa parantamaan toistekin. Me sovittiin viime viikonlopun juoksupoppoon kanssa, että liityn heidän joukkoonsa uudestaankin jos aikataulut mätsäävät yhteen. Fransisca ei tosiaan ollut mua vastassa yksin, vaan mukana oli hänen aussi poikaystävänsä sekä heidän ystäviänsä, jotka käyvät säännöllisesti juoksemassa parkruneja ympäri Brisbanea. Fransiscan poikaystävä voittikin paras asu -palkinnon juostessaan matkan varvasläpsyissä aussilippu selässä liehuen ja olutta siemaillen.

Australia Day Theme Parkrun

Australia Daytä vietettiin viime tiistaina. Tämän Australian kansallispäivän vieton mä aloitin nukkumalla pitkään ja käymällä lenkillä. Sen jälkeen suuntasin viettämään päivää perheen kanssa Bribie Islandin lähellä olevalle hotellille, jonka suurella pihalla oli järjestetty erilaisia aktiviteetteja lapsille ja paikalla olikin paljon perheitä. Oli leikkipuistoa, vesiliukumäkeä, uima-allasta, kasvomaalauksia ja vaikka mitä. Aikuisia palveli hotellin baari ja vatsan kurniessa ravintolan lisäksi läheltä löytyi erilaisia ruokakojuja, joista sai ostettua esimerkiksi ostereita ja pizzaa sekä makean nälkään churroja suklaakastikkeella. Vaikka monet joi alkoholia, niin ne teki sitä aika maltillisesti. Meininki oli tosi rentoa ja ihmiset lekotteli nurtsilla "I love ozzie" -vaatteisiin pukeutuneina hilpeissä tunnelmissa. Musiikki pauhasi taustalla ja  muutama innostui tanssimaankin. Mä istuskelin rantatuolissa maximekossani, kyttäsin ihmisiä ja nautin pari olutta. Kävin myös ihailemassa pieniä söpöjä possuja leikkipuistossa lasten kanssa, joista unohdin ottaa kuvia! Illemmalla me käytiin perheen kanssa syömässä ravintolassa herkkupöperöt, joiden jälkeen ilta huipentui hienoihin ilotulituksiin. Päivä oli tosi kiva ja kotiin tullessa ei tarvinnut juuri nukkumattia odotella.

Mun Australia Day look. 
Dinnertime.

Jo neljännet ilotulitukset, jotka nään Australiassa ollessani. 

Tää viikko oli lastenhoidon kannalta lyhyempi työviikko, mikä kyllä kelpas mulle. Pieni breikki alkuviikon vapaapäivien vuoksi teki hyvää. Päivät on kuitenkin yleisesti aika pitkiä ja perjantaisin oon yleensä poikki. Nyt on kuitenkin yllättävän paljon virtaa eikä silmät ole ihan ristissä, vaikka kello on kohta jo yksitoista!

Kivaa viikonloppua kaikille ja lämpöisiä halauksia Australiasta!
:)

Tämän maiseman takia kannatti maanantaiaamuna herätä jo neljältä, jotta ehti ajamaan auringonnousua katsomaan paikkaan nimeltä Mt Coot-Tha. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti